Koulussa on luotu monelle kuva ihmisen tiedon ja taidon kehittymisestä kivikauden kivityökaluista pronssi- ja rautakauden kautta nykyaikaan. Tämä pitää paikkansa monen kansan osalta, mutta onko se koko totuus?
Maailmassa saattaa olla edelleen eristyneitä populaatioita, jotka elävät kivikautta. Ainakin niitä oli vielä viime vuosisadalla. Toisaalla taas on samaan aikaan ollut hyvin kehittynyttä tekniikkaa käytössä. Mikä on osaamisen taso ollut eri kansoilla tuhansia vuosia sitten?
Esinelöytöjen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä mikä on ollut kulloinenkin tekniikan taso eri kansoilla. Viimeaikoina, kun tiedon jakaminen on sähköistynyt ja tutkivien mallikoiden ja harrastajien määrä on kasvanut, on alettu kiinnittää enemmän huomiota joidenkin vanhojen kulttuurien aikaansannosten poikkeuksellisuuteen. Arkeologiset löydöt ovat osittain sellaisia, että on vaikea löytää sellaista menetelmää, jota niiden tekijöillä olisi voinut niiden aikaan käytettävissä, joka olisi tehnyt noiden esineiden tai rakenteiden valmistamisen mahdolliseksi. Onko siis joillakin ihmisillä ollut huomattavan kehittynyttä tekniikkaa käytettävissä jo tuhansia vuosia siten?
Näitä esimerkkejä löytyy esimerkiksi Egyptistä. Pyramidien rakentaminen jo sinänsä on ollut ponnistus, mutta kun tutkitaan yksityiskohtia, löydetään hämmästyttävää osaamista. On löytynyt granittia, jossa on selviä sahan jälkiä tai jossa on porattuja mittatarkkoja reikiä. Monet näistä löydöistä on dokumentoitu jo ennen kuin vastaavaan kykenevää teknologiaa oli käytössä nykyaikana. Joissakin tapauksissa nykytekniikkakaan ei hevin pysty samaan jos arvoit työstönopeudesta pitävät paikkansa. Aiemmin arvioitiin, että tuolloin olisi ollut käytössä lähinnä prossi – ja rautameistejä, mutta niiden kovuus ei riitä graniitin mittatarkaan työstämiseen. Miten sitten nuo on tehty?
Jos arvioidaan kriittisesti lähtökohtaa, että ihmiskunta on kehittänyt teknologiaa koko ajan kivityökaluista nykyisiin ilman, mitään tiedon merkittävää katoamista välissä, voidaan löytää mahdollisia vastauksia. Olisiko ollut niin, että ihmiset ovat hallinneet teknologian jo vuosituhansia sitten, joka on tasoltaan ollut ja ehkä osin ylittänytkin teollisen ajan teknologian?
Kun otetaan huomioon tapahtuneet katastrofit ja mullistukset, on teknologinen tieto ja taito voinut kadota ja ihmiskunta taantua jopa kivikauden tasolle, josta nousu on kestänyt kauan. Mistä siihen löytyisi tietoa?
Arkeologiset löydöt, joiden alkuperä ei sovi käsitykseen aikakauden osaamisesta toki ovat yksi merkittävä lähde. Toinen lähde on vahojen kirjoitusten selvittäminen, joissa voi olla viitteitä tähän. Kuitenkin on lähde joka tänä päivänä on aivan liikaa ylenkatsottu. Nimittäin Raamattu.
Ensinnäkin vedenpaisumus on ollut yksi suuri katastrofi, jolla on ollut vaikutusta tiedon ja osaamisen säilymiseen. Nooa oli aikakautensa seppä ja rakensi uskomattoman aluksen, jonka pituus oli n. 150 m. Mitä teknologiaa sen rakentamiseen käytettiin ei ole tiedossa, mutta kivikauden välineillä se ei olisi onnistunut. Noan mukana osaaminen tuli varmasti myös jälkipolville mutta Baabelin tornin aikana ihmisten lähdettyä asuttamaan maapalloa laajemmin osa tiedosta on ajan myötä kadonnut monelta kansalta. Etenkin kun kielten sekaannuksen vuoksi vanhoja kirjoituksia eivät enää kaikki osanneet lukea.
Osaamista on kuitenkin säilynyt ja tästä löytyy viitteitä paitsi Egyptin pyramideista myös Raamatusta. Jo Davidin aikaan kiviä työstettiin sahaamalla. ”Ja kansan, joka siellä oli, hän vei pois ja pani sahaamaan kiviä, pani rautahakkujen ja kivisahojen ääreen. ” (1, Aikak. 20:3)
Myös salmonin temppelin teossa tätä tekniikkaa käytettiin. ”Kaikki nämä olivat rakennetut kallisarvoisista, mitan mukaan hakatuista ja sisältä ja ulkoa sahalla sahatuista kivistä, perustuksesta räystäisiin asti; samoin ulkopuolella suureen esipihaan saakka. ”(1. Kun. 7:9)
Myös timanttiterät on olleet tunnettuja aiemmin kuin voisi kuvitella. ”Juudan synti on kirjoitettu rautapiirtimellä, timanttikärjellä, kaiverrettu heidän sydämensä tauluun ja teidän alttarienne sarviin, ” (Jer. 17:1)